Lomalaisten touhuja

Niin se vaan on pariviikkoinen vierähtäny lomaillessa. Treenailtu on jonkin verran, minkä nyt helteiltä on jaksanu. Kivasti on tottikseen saatu tunnelmaa ja seuraaminen alkaa näyttämään jo mukavalta. Tottista ollaankin nyt tehty ihan tiiviillä tahilla aina pieniä pätkiä. Loman aikana koiruudet on saaneet uudet siistimmät ulkoasut trimmauskoneen voimalla. Tilasin siis ihan uuden laitteen sitä työtä varten ja hyvännäköisiä pojista tulikin ;) Uimassa ollaan käyty, tai siis Into on käyny, Armashan ei uimaan mene. Eilen yöllä käytiin pidempi pyörälenkki, kun lämpötila oli sen verran laskenu, että uskalsi ihan lenkille lähteä. Mukava olikin mennä metsäteitä pitkin. Tällästä tää lomailu on, IHANAA!!

Leireilyä

Majapaikka Jaakkola

Helteinen viikonloppu hurahti Robans Buliga -leirillä Lapualla. Onneks autohäkki saatiin sen verran valmiiks, että saatiin se kasattuu ja koiralla oli siinä hyvä kulkea (niin Armashan meni hoitolaan leirin ajaksi). Ihana oli nähdä Inskun sukulaisia, ja erityisesti veljet oli kiva nähdä. Ne on niin kauheen samanlaisia, että ihan hirvittää...

 

Treenissä oli raunioita, tottista ja vepeilyä. Nyt hiukan harmittaa kun ei tullu mentyy sinne vepeilyyn tänä kesänä, mutta ehkä sitten ens kesänä mennään, jos sillon aikaa löytyis. Insku oli niin mukana niissä jutuissa, että varmasti hyvin pääsis etenemään. Tottikseen saatiin hyviä ohjeita joiden avulla toivottavasti saadaan meitä vainonnu ongelma oikenemaan, jos vaan ite osaan sitä toteuttaa :) Raunoilla Intolle tehtiin melko yksinkertaisia juttuja, sillä meillehän rauniot ei oo ykkösjuttu. Tehtiin vaan ilmaisuja erilaisiin piiloihin, ja ihan kivasti ne meni siihen nähden että paahde oli aivan kamala ja koirat ihan puhki kuumuudesta. Se oli taas ihana nähdä miten alustavarma koira on, itsenäisesti kuljeskeli putkien läpi ja erilaisten peltien ym. yli, eikä ollu niistä moksiskaan. Myöskin se oli mukava nähdä, ettei se kaahota ihan höpelönä hankalissa paikoissa, vaan miettiin miten kannattaa askellella.

Ihana leiri siis takana helteestä huolimatta!

Ylisöpö Stidi

Huh miten lankka leili, kylla nyt vasyttaa...

Patukat ja pallukat

Inton kanssa ollaan tottista koitettu saaha kasaan vähän niinkun tyylillä "hitaasti mutta varmasti". Meillä oli hieman hankaluuksia kentällä tunnetilassa ja sitä ollaan parannettu nostatus harjoituksella, mikä tuntuukin toimivan. Nyt Into ihan ite on ottamassa kontaktia, kun päästään kentälle, jee! Makupalat oon jättäny lähes kokonaan pois ja palkkana on patukan lentäminen tai saalisleikki. Seuraamisen kanssa vielä hiomista riittää, sillä hieman väljän sutjakkaa on. Tiiveyttä ollaan haettu nyt sillä, että ollaan leikistä suoraan lähdetty seuraamaan, ja nyt pitäis vielä ite muistaa pitää reipas tahti kävelyssä. Suurin ongelma mikä meillä siis on, on se, että ohjaaja on ihan töppöuuno, himmailee ja menee epävarmaks, eikä aina tiiä mitä tekis. Siihen ollaan koitettu saaha silleen parannusta, että apuohjaajan kanssa tehdään ennen kentälle tuloa sellainen täysin selvä suunnitelma mitä otan ja missä järjestyksessä tehdään. Se toimii välillä, mutta siihen ei saa tulla mitään yllätyksiä, muuten pakka leviää... minkäs sille mahtaa kun on tämmönen säheltäjä ;)

 
No Massuhan se makailee parhaimmillaan pönttöpäässä nukutuksia pois kahta pallukkaa vähempänä. Raukka siis kastroitiin tänään... Toivottavasti Armas hieman rauhoittuisi leikkauksen jälkeen ja elämä tasaantuis. Se hyöty siitä ainakin on ettei eturauhanen enää vaivaa, sikäli mikäli vaivaa oli (mulla oli vahvat epäilykset sen suhteen). Into oli aivan ihmeissään kun kannettiin nukkuva Armas sisään. Se ei voinu ymmärtää miks toinen ei virka mitään, hyvä että uskalsi haistella koko kaveria :) Nyt sit pitää viettää aikaa Inskun kanssa ulkona, että Armas malttais nukkuu, kun jos Insku on sisällä niin sit pitää vahdin koittaa kammeta väkin ylös hoipertelemaan. Säälittävä on siis tällähetkellä miun terhakka terrieri <3